verhärteten

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

verhärteten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verhärten
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verhärten
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verhärten
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verhärten
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
  6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
  7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
  8. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
  9. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
  10. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
  11. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
  12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
  13. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
  14. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
  15. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
  16. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
  17. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
  18. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)