verhärtete
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
verhärtete
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verhärten
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verhärten
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verhärten
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verhärten
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verhärtet (joka on partisiipin perfekti sanasta verhärten)