verallgemeinerten

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

verallgemeinerten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verallgemeinern
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verallgemeinern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verallgemeinern
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verallgemeinern
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  8. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  9. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  10. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  11. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  13. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  14. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  15. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  16. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  17. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)
  18. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta verallgemeinert (joka on partisiipin perfekti sanasta verallgemeinern)