vaula
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vaula (9)
- vitsasta tehty lenkki
- – – ovien yläpuolella rippui seppeleitä ja vauloja – – (E. Marlit (suom. tuntematon): Amtmannin Maria, 1883)
- mikä tahansa vaulojen suvun (Asarina) kasvi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaula | vaulat |
| genetiivi | vaulan | vaulojen (vaulain) |
| partitiivi | vaulaa | vauloja |
| akkusatiivi | vaula; vaulan |
vaulat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaulassa | vauloissa |
| elatiivi | vaulasta | vauloista |
| illatiivi | vaulaan | vauloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaulalla | vauloilla |
| ablatiivi | vaulalta | vauloilta |
| allatiivi | vaulalle | vauloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaulana | vauloina |
| translatiivi | vaulaksi | vauloiksi |
| abessiivi | vaulatta | vauloitta |
| instruktiivi | – | vauloin |
| komitatiivi | – | vauloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vaula- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]2. Asarina-suvun jäsen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.