vanhahtava
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
vanhahtava (10) (komparatiivi vanhahtavampi, superlatiivi vanhahtavin) (taivutus[luo])
- sellainen, joka on vanhanpuoleinen, vanhaan vivahtava, vanhahko
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋɑnhɑhˌt̪ɑʋɑ/
- tavutus: van‧hah‧ta‧va
Käännökset[muokkaa]
1. sellainen, joka on vanhanpuoleinen, vanhaan vivahtava, vanhahko
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: vanhahtavasti
- substantiivit: vanhahtavuus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vanhahtava Kielitoimiston sanakirjassa