valehtelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]valehtelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋɑlehˌt̪elu/
- tavutus: va‧leh‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | valehtelu | valehtelut |
| genetiivi | valehtelun | valehtelujen valehteluiden valehteluitten |
| partitiivi | valehtelua | valehteluita valehteluja |
| akkusatiivi | valehtelu; valehtelun |
valehtelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | valehtelussa | valehteluissa |
| elatiivi | valehtelusta | valehteluista |
| illatiivi | valehteluun | valehteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | valehtelulla | valehteluilla |
| ablatiivi | valehtelulta | valehteluilta |
| allatiivi | valehtelulle | valehteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | valehteluna | valehteluina |
| translatiivi | valehteluksi | valehteluiksi |
| abessiivi | valehtelutta | valehteluitta |
| instruktiivi | – | valehteluin |
| komitatiivi | – | valehteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | valehtelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi valehdella ((vahva) vokaalivartalo valehtele-) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. valehteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- valehtelu Kielitoimiston sanakirjassa