urojenie
Puola[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
urojenie n.
- gerundi verbistä uroić
- (psykologia) harhakuvitelma
Taivutus[muokkaa]
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | urojenie | urojenia |
| genetiivi | urojenia | urojeń |
| datiivi | urojeniu | urojeniom |
| akkusatiivi | urojenie | urojenia |
| instrumentaali | urojeniem | urojeniami |
| lokatiivi | urojeniu | urojeniach |
| vokatiivi | urojenie | urojenia |