uloskäynti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
uloskäynti
- kulkureitin kohta, paikka, josta mennään ulos rakennuksesta tai alueelta; esim. ovi tai oviaukko
- Sankassa savussa ja kaaoksessa monet erehtyivät pitämään wc-tilojen ovea uloskäyntinä. (iltalehti.fi)
- uloskulun tapahtuma
- Kerrostalon vilkas uloskäynti ajoittuu muutamaan aamun tuntiin.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈulosˌkæy̯nt̪i/
- tavutus: u‧los‧käyn‧ti
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista ulos ja käynti
Käännökset[muokkaa]
1. kulkureitin kohta, paikka, josta mennään ulos
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
hätäuloskäynti, uloskäyntiovi, varauloskäynti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- uloskäynti Kielitoimiston sanakirjassa