uhmaikä

Suomi

Substantiivi

uhmaikä

1. kasvuun liittyvä psyykkisen kehityksen jakso, jonka ensimmäinen jakso on varhaislapsuudessa ja toinen murrosiässä

   Vaari taitaa taas olla uhmaiässä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈuhmɑˌikæ/
• tavutus: uh‧ma‧i‧kä

Käännökset

1. kasvuun liittyvä psyykkisen kehityksen jakso

englanti: negative age norja: trassalder

ruotsi: trotsålder -n turkki: inat dönemi

Aiheesta muualla

• uhmaikä Kielitoimiston sanakirjassa