työntely

Suomi

Substantiivi

työntely (2)

työnteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪yø̯nt̪ely/
tavutus: työn‧te‧ly

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	työntely	työntelyt
genetiivi	työntelyn	työntelyjen työntelyiden työntelyitten
partitiivi	työntelyä	työntelyitä työntelyjä
akkusatiivi	työntely; työntelyn	työntelyt
sisäpaikallissijat
inessiivi	työntelyssä	työntelyissä
elatiivi	työntelystä	työntelyistä
illatiivi	työntelyyn	työntelyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	työntelyllä	työntelyillä
ablatiivi	työntelyltä	työntelyiltä
allatiivi	työntelylle	työntelyille
muut sijamuodot
essiivi	työntelynä	työntelyinä
translatiivi	työntelyksi	työntelyiksi
abessiivi	työntelyttä	työntelyittä
instruktiivi	–	työntelyin
komitatiivi	–	työntelyine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	työntely-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi työnnellä ((vahva) vokaalivartalo työntele- ) + johdin -y

Käännökset

1. työnteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

työntely Kielitoimiston sanakirjassa