tuta

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuta

  1. (murteellinen) isoisä

Verbi[muokkaa]

tuta

  1. (taipumaton, sanonnoissa) tuntea
    Saat tuta vihani!
    Saat tuta tulet Pohjolan / Ja Suomen sulo maailman / Ja kansan Kalevaisen. (Mustakallio)

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tuta Kielitoimiston sanakirjassa

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuta f. (monikko tute)

  1. haalarit

Ruotsi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

tuta (1)

  1. töötätä