tupruttelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tupruttelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪uprut̪ˌt̪elu/
- tavutus: tup‧rut‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tupruttelu | tupruttelut |
| genetiivi | tupruttelun | tupruttelujen tuprutteluiden tuprutteluitten |
| partitiivi | tupruttelua | tuprutteluita tuprutteluja |
| akkusatiivi | tupruttelu; tupruttelun |
tupruttelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tupruttelussa | tuprutteluissa |
| elatiivi | tupruttelusta | tuprutteluista |
| illatiivi | tuprutteluun | tuprutteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tupruttelulla | tuprutteluilla |
| ablatiivi | tupruttelulta | tuprutteluilta |
| allatiivi | tupruttelulle | tuprutteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuprutteluna | tuprutteluina |
| translatiivi | tuprutteluksi | tuprutteluiksi |
| abessiivi | tupruttelutta | tuprutteluitta |
| instruktiivi | – | tuprutteluin |
| komitatiivi | – | tuprutteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tupruttelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi tuprutella ((vahva) vokaalivartalo tupruttele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. tuprutteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- tupruttelu Kielitoimiston sanakirjassa