tunnustelu

Suomi

Substantiivi

tunnustelu (2)

tunnusteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪unːusˌt̪elu/
tavutus: tun‧nus‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tunnustelu	tunnustelut
genetiivi	tunnustelun	tunnustelujen tunnusteluiden tunnusteluitten
partitiivi	tunnustelua	tunnusteluita tunnusteluja
akkusatiivi	tunnustelu; tunnustelun	tunnustelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	tunnustelussa	tunnusteluissa
elatiivi	tunnustelusta	tunnusteluista
illatiivi	tunnusteluun	tunnusteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tunnustelulla	tunnusteluilla
ablatiivi	tunnustelulta	tunnusteluilta
allatiivi	tunnustelulle	tunnusteluille
muut sijamuodot
essiivi	tunnusteluna	tunnusteluina
translatiivi	tunnusteluksi	tunnusteluiksi
abessiivi	tunnustelutta	tunnusteluitta
instruktiivi	–	tunnusteluin
komitatiivi	–	tunnusteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tunnustelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi tunnustella (vokaalivartalo tunnustele- ) + johdin -u

Käännökset

1. tunnusteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

tunnustelu Kielitoimiston sanakirjassa