tunkeutua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tunkeutua (52-F) (taivutus[luo])[1]
- työntyä sisään
- mennä jonnekin luvattomasti, hyökätä
- sulloutua, ahtautua
Ääntäminen[muokkaa]
- tavutus: tun‧keu‧tu‧a / tun‧ke‧u‧tu‧a
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: tunkeutuja
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tunkeutua Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-F