Siirry sisältöön

tihkua

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tihkua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta tihku
    Ei seillä satanut – pientä tihkua vain.

Verbi[muokkaa]

tihkua (52) (taivutus[luo])

  1. (myös kuvaannollisesti) tulla pieninä pisaroina esiin, tiristä, kohota
    Katosta tihkui vettä.
    Tilanteesta alkoi tihkua tietoa.

Käännökset[muokkaa]