taivastelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]taivastelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ɑi̯ʋɑsˌt̪elu/
- tavutus: tai‧vas‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taivastelu | taivastelut |
| genetiivi | taivastelun | taivastelujen taivasteluiden taivasteluitten |
| partitiivi | taivastelua | taivasteluita taivasteluja |
| akkusatiivi | taivastelu; taivastelun |
taivastelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taivastelussa | taivasteluissa |
| elatiivi | taivastelusta | taivasteluista |
| illatiivi | taivasteluun | taivasteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taivastelulla | taivasteluilla |
| ablatiivi | taivastelulta | taivasteluilta |
| allatiivi | taivastelulle | taivasteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taivasteluna | taivasteluina |
| translatiivi | taivasteluksi | taivasteluiksi |
| abessiivi | taivastelutta | taivasteluitta |
| instruktiivi | – | taivasteluin |
| komitatiivi | – | taivasteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | taivastelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi taivastella (vokaalivartalo taivastele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. taivasteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- taivastelu Kielitoimiston sanakirjassa