supistua

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

supistua (52) (taivutus[luo])

  1. supistaa itsensä, supeta, suppeutua; tulla/mennä pienemmäksi/suppeammaksi; typistyä
    Lihakset supistuvat.
  2. pienentyä, vähentyä, kutistua, heikentyä
    Korona saattaa iskeä Suomen talouskasvuun rajusti. Arvioiminen on vielä vaikeaa, mutta Etla ennustaa, että kasvu supistuu 1 - 5 prosenttia. (yle.fi)
  3. (matematiikka) olla kirjoitettavissa pienemmän osoittajan ja nimittäjän omaavana murtolukuna
    Murtoluku supistuu, kun sitä supistetaan (vrt. laventua)
    2/4 supistuu muotoon 1/2, mutta 3/4 ei enää supistu pienemmäksi.
  4. (matematiikka) olla yksinkertaistettavissa edelliseen verrattavasti; hävitä jakolaskusta
    Lauseke 2x/x^2 supistuu muotoon 2/x.
    Tuosta jakolaskusta (x+1):t supistuvat pois.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsupisˌt̪uɑˣ/
  • tavutus: su‧pis‧tu‧a

Etymologia[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]