skagata

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

skagata (73-C) (taivutus[luo])

  1. (slangia) vavista (pelosta)

Etymologia[muokkaa]

  • ruotsin sanasta skaka (täristä) < lainasana muinaisnorjasta < germaanisen kantakielen sanasta *skakaną indoeurooppalaisen kantakielen sanajuuresta *skek-/*kek- ‎(”täristä”)

Käännökset[muokkaa]