semino

Italia

Verbi

semino

1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä seminare

Latina

Verbi

sēminō (I) (akt. prees. inf. sēmināre, ind. perf. y. 1. p. sēmināvī, part. perf. sēminātus) (taivutus[luo])

1. kylvää