sellukattila

Suomi

Substantiivi

sellukattila

1. tyypillisesti suurikokoinen paineistettu säiliö, jossa puuta keitetään hakkeen muodossa, jotta puun kuiduista saataisiin erotettua sellu; lämpö ja kemikaalit rikkovat sidokset, joilla ligniini on sitoutunut selluloosaan

   Seuraavassa vaiheessa hake keitetään suuressa sellukattilassa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈselːuˌkɑt̪ːilɑ/
• tavutus: sel‧lu‧kat‧ti‧la

Etymologia

yhdyssana sanoista sellu ja kattila

Käännökset

1. painesäiliö, jossa selluloosa erotetaan ligniinistä

englanti: digester

Liittyvät sanat

• sellutehdas

Aiheesta muualla

• sellukattila Kielitoimiston sanakirjassa