seisottaa
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]seisottaa (53-C) (taivutus[luo])
- pitää seisomassa, antaa seisoa
- Vartijat seisottivat meitä ulkona monta tuntia.
- Naapuri seisottaa autoaan jatkuvasti ovensa edessä.
- seisottaa oven ulkopuolella
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsei̯sot̪ːɑːˣ/
- tavutus: sei‧sot‧taa
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: seisottaminen, seisotus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- seisottaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.