saivartelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]saivartelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsɑi̯ʋɑrˌt̪elu/
- tavutus: sai‧var‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | saivartelu | saivartelut |
| genetiivi | saivartelun | saivartelujen saivarteluiden saivarteluitten |
| partitiivi | saivartelua | saivarteluita saivarteluja |
| akkusatiivi | saivartelu; saivartelun |
saivartelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | saivartelussa | saivarteluissa |
| elatiivi | saivartelusta | saivarteluista |
| illatiivi | saivarteluun | saivarteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | saivartelulla | saivarteluilla |
| ablatiivi | saivartelulta | saivarteluilta |
| allatiivi | saivartelulle | saivarteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | saivarteluna | saivarteluina |
| translatiivi | saivarteluksi | saivarteluiksi |
| abessiivi | saivartelutta | saivarteluitta |
| instruktiivi | – | saivarteluin |
| komitatiivi | – | saivarteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | saivartelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi saivarrella ((vahva) vokaalivartalo saivartele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. saivarteleminen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- saivartelu Kielitoimiston sanakirjassa