ruudullinen

Suomi

Adjektiivi

ruudullinen (38) (komparatiivi ruudullisempi, superlatiivi ruudullisin) (taivutus [luo])

1. sellainen, jossa on ruutuja

Ääntäminen

• IPA: /ˈruːdulˌlinen/
• tavutus: ruu‧dul‧li‧nen

Etymologia

substantiivi ruutu (heikko vartalo ruudu-) + johdin -llinen

Käännökset

1. jossa on ruutuja

englanti: checkered espanja: ajedrezado ruotsi: rutig

ukraina: картатий venäjä: клетчатый (kléttšatij) viro: ruuduline

Aiheesta muualla

• ruudullinen Kielitoimiston sanakirjassa