rikkuma

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viro[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

rikkuma (inf. rikkuda, yks. 3. rikub)

  1. pilata, vioittaa, vaurioittaa, rikkoa
  2. turmella
  3. rikkoa sopimus tms.
    rikub abielu – rikkoo avioliiton

Taivutus[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • rikkuma sanastossa "[PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik"

Lähteet[muokkaa]

  • Eesti-soome sõnaraamat / Paul Kokla et al. – Tallinn : Valgus, [1990] 2007.