riiustelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]riiustelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈriːusˌt̪elu/
- tavutus: rii‧us‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riiustelu | riiustelut |
| genetiivi | riiustelun | riiustelujen riiusteluiden riiusteluitten |
| partitiivi | riiustelua | riiusteluita riiusteluja |
| akkusatiivi | riiustelu; riiustelun |
riiustelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riiustelussa | riiusteluissa |
| elatiivi | riiustelusta | riiusteluista |
| illatiivi | riiusteluun | riiusteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riiustelulla | riiusteluilla |
| ablatiivi | riiustelulta | riiusteluilta |
| allatiivi | riiustelulle | riiusteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riiusteluna | riiusteluina |
| translatiivi | riiusteluksi | riiusteluiksi |
| abessiivi | riiustelutta | riiusteluitta |
| instruktiivi | – | riiusteluin |
| komitatiivi | – | riiusteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | riiustelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi riiustella (vokaalivartalo riiustele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. riiusteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- riiustelu Kielitoimiston sanakirjassa