riitely
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]riitely (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈriːt̪ely/
- tavutus: rii‧te‧ly
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riitely | riitelyt |
| genetiivi | riitelyn | riitelyjen riitelyiden riitelyitten |
| partitiivi | riitelyä | riitelyitä riitelyjä |
| akkusatiivi | riitely; riitelyn |
riitelyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riitelyssä | riitelyissä |
| elatiivi | riitelystä | riitelyistä |
| illatiivi | riitelyyn | riitelyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riitelyllä | riitelyillä |
| ablatiivi | riitelyltä | riitelyiltä |
| allatiivi | riitelylle | riitelyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riitelynä | riitelyinä |
| translatiivi | riitelyksi | riitelyiksi |
| abessiivi | riitelyttä | riitelyittä |
| instruktiivi | – | riitelyin |
| komitatiivi | – | riitelyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | riitely- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. riiteleminen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- riitely Kielitoimiston sanakirjassa