potuttaa

Suomi

Verbi

potuttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. ottaa päähän, harmittaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈpot̪ut̪ːɑːˣ/
• tavutus: po‧tut‧taa

Etymologia

• substantiivi pottu (heikko vokaalivartalo potu- + pääte -ttaa)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: potuttaminen

Aiheesta muualla

• potuttaa Kielitoimiston sanakirjassa