piristä
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]piristä (66) (taivutus[luo])[1]
- pitää korkeaa tärisevää ääntä, esim. herätyskellosta tai puhelimesta
- (huumeslangia, piristä) alkaa vaikuttaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpirist̪æˣ/
- tavutus: pi‧ris‧tä
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: piriseminen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- piristä Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
[muokkaa]piristä
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä piristää
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä piristää
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä piristää
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 66