piristä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
piristä (66) (taivutus[luo])[1]
- pitää korkeaa tärisevää ääntä, esim. herätyskellosta tai puhelimesta
- (huumeslangia, piristä) alkaa vaikuttaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpirist̪æˣ/
- tavutus: pi‧ris‧tä
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- piristä Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi[muokkaa]
piristä
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä piristää
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä piristää
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä piristää
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 66