Siirry sisältöön

petkuttaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

petkuttaa (53-C) (taivutus[luo])[1]

  1. pettää, huijata, toimia epärehellisesti liiketoimissa jms.
    Myyjä yritti petkuttaa meitä, kun olimme ostamassa häneltä käytettyä autoa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpet̪kut̪ːɑːˣ/
  • tavutus: pet‧kut‧taa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C