pelkistää

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

pelkistää (53) (taivutus[luo])

  1. (kemia) käsitellä hapetus-pelkistysreaktiossa
    Metallurgiassa pelkistetään yhdisteistä metalleja masuunimenetelmässä hiilen tai suorapelkistysmenetelmässä vedyn tai maakaasun avulla.
  2. (orgaaninen kemia) hydrata

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpelkist̪æːˣ/
  • tavutus: pel‧kis‧tää

Etymologia[muokkaa]

Sanaa käytti ensimmäisenä Julius Krohn vuonna 1860 julkaisemassaan luettelossa Kemiallisia Tiedesanoja.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Lari Kauppinen: Alkuainesanaston tiimoilta: Vanhoja suomenkielisiä nimityksiä. Terminfo, 1993, nro 4, s. 14. Artikkelin verkkoversio (PDF). (Lähteessä vuosiluvuksi sanotaan 1862.)