paukuttelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]paukuttelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpɑu̯kut̪ˌt̪elu/
- tavutus: pau‧kut‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paukuttelu | paukuttelut |
| genetiivi | paukuttelun | paukuttelujen paukutteluiden paukutteluitten |
| partitiivi | paukuttelua | paukutteluita paukutteluja |
| akkusatiivi | paukuttelu; paukuttelun |
paukuttelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paukuttelussa | paukutteluissa |
| elatiivi | paukuttelusta | paukutteluista |
| illatiivi | paukutteluun | paukutteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paukuttelulla | paukutteluilla |
| ablatiivi | paukuttelulta | paukutteluilta |
| allatiivi | paukuttelulle | paukutteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paukutteluna | paukutteluina |
| translatiivi | paukutteluksi | paukutteluiksi |
| abessiivi | paukuttelutta | paukutteluitta |
| instruktiivi | – | paukutteluin |
| komitatiivi | – | paukutteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paukuttelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi paukutella ((vahva) vokaalivartalo paukuttele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. paukutteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- paukuttelu Kielitoimiston sanakirjassa