osoittautua

Suomi

Verbi

osoittautua (52-F) (taivutus[luo])

1. käydä ilmi, paljastua, usein ennakkoarvion, tai yleisenä pidetyn käsityksen vastaisesti

Etymologia

• refleksiivinen johdos verbistä osoittaa (vahva vartalo osoitta- + pääte -utua)

Käännökset

1. käydä ilmi, paljastua, usein käsityksen vastaisesti

englanti: to turn out espanja: declararse hollanti: blijken

ranska: se montrer, se révéler saksa: sich erweisen (+ als) viro: osutuma

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: osoittautuminen

Aiheesta muualla

• osoittautua Kielitoimiston sanakirjassa