oren

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Espanja[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

oren

  1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä orar

Ruotsi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

oren

Taivutus
Positiivi
predikatiivinen adjektiivinen
epämääräinen määräinen
yl. oren yl. oren m. orene [luo]
yl. orena
n. orent [luo] n. orent [luo] n.
mon. orena [luo] mon. orena [luo] mon.
Komparatiivi
orenare [luo]
Superlatiivi
predikatiivinen adjektiivinen
orenast [luo] yl./m.den orenaste [luo]
n.det orenaste
mon. de orenaste
  1. epäpuhdas, likainen, saastunut, samea