ont

Wikisanakirjasta
Katso myös: ont-

Ranska[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ont

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä avoir

Ruotsi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

ont

  1. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva muoto sanasta ond