oltta
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
oltta
- (vanhahtava, runollinen) (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta olut
Elettiinpä ennenkin,
Vaikk’ ojan takan’ oltiin,
Ojapuita poltettiin
Ja ojast’ oltta juotiin.
- (Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä, 1870)