oličenje
Kroaatti[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
oličénje n.
- gerundi sanasta olíčiti
- ruumiillistuma, henkilöitymä, personoituma
- Bog je oličenje ljubavi – Jumala on rakkauden personoituma
Taivutus[muokkaa]
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | oličenje | oličenja |
| genetiivi | oličenja | oličenja |
| datiivi-lokatiivi | oličenju | oličenjima |
| akkusatiivi | oličenje | oličenja |
| vokatiivi | oličenje | oličenja |
| instrumentaali | oličenjem | oličenjima |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- oličénje Hrvatski jezični portal