nolottaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
nolottaa (53-C) (taivutus[luo])
- (part.) tuntea itsensä noloksi
- Voi että minua nolotti, kun kaikki kääntyivät katsomaan.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnolot̪ːɑːˣ/
- tavutus: no‧lot‧taa
Etymologia[muokkaa]
johdos adjektiivista nolo (nolo- + -tta- + -a)[1]
Käännökset[muokkaa]
1. tuntea itsensä noloksi
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- nolottaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.