niskoittelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]niskoittelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈniskoi̯t̪ˌt̪elu/
- tavutus: nis‧koit‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | niskoittelu | niskoittelut |
| genetiivi | niskoittelun | niskoittelujen niskoitteluiden niskoitteluitten |
| partitiivi | niskoittelua | niskoitteluita niskoitteluja |
| akkusatiivi | niskoittelu; niskoittelun |
niskoittelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | niskoittelussa | niskoitteluissa |
| elatiivi | niskoittelusta | niskoitteluista |
| illatiivi | niskoitteluun | niskoitteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | niskoittelulla | niskoitteluilla |
| ablatiivi | niskoittelulta | niskoitteluilta |
| allatiivi | niskoittelulle | niskoitteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | niskoitteluna | niskoitteluina |
| translatiivi | niskoitteluksi | niskoitteluiksi |
| abessiivi | niskoittelutta | niskoitteluitta |
| instruktiivi | – | niskoitteluin |
| komitatiivi | – | niskoitteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | niskoittelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi niskoitella ((vahva) vokaalivartalo niskoittele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. niskoitteleminen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- niskoittelu Kielitoimiston sanakirjassa