neekeripoika

Suomi

Substantiivi

neekeripoika

1. (yleensä halventava) nuori neekerimies

   Kävi kymmenen pientä neekeripoikaa yhdessä pöytähän, / vaan yksi, kun ruokaan tukehtui, on jäljellä yhdeksän. (runo Agatha Christien kirjasta Eikä yksikään pelastunut)

   Kun pallot pyörivät ränniin, mietin Sudanin neekeripoikia, jotka haluaisivat känniin, niillä on ongelma sentään oikea: Kun niiden banaanipuista on hedelmät tuotu alakertani Alepan hyllyille. (Maustetytöt, Tein kai lottorivini väärin liveversio)

Etymologia

yhdyssana sanoista neekeri ja poika

Aiheesta muualla

• J. Alfred Tanner – 10 pientä neekeripoikaa (1926) Raita-tietokannassa