naureskelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]naureskelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnɑu̯resˌkelu/
- tavutus: nau‧res‧ke‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | naureskelu | naureskelut |
| genetiivi | naureskelun | naureskelujen naureskeluiden naureskeluitten |
| partitiivi | naureskelua | naureskeluita naureskeluja |
| akkusatiivi | naureskelu; naureskelun |
naureskelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naureskelussa | naureskeluissa |
| elatiivi | naureskelusta | naureskeluista |
| illatiivi | naureskeluun | naureskeluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naureskelulla | naureskeluilla |
| ablatiivi | naureskelulta | naureskeluilta |
| allatiivi | naureskelulle | naureskeluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | naureskeluna | naureskeluina |
| translatiivi | naureskeluksi | naureskeluiksi |
| abessiivi | naureskelutta | naureskeluitta |
| instruktiivi | – | naureskeluin |
| komitatiivi | – | naureskeluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | naureskelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi naureskella (vokaalivartalo naureskele-) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. naureskeleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- naureskelu Kielitoimiston sanakirjassa