myöstö

Suomi

Substantiivi

myöstö (1)

myöstäminen

Ääntäminen

IPA: /ˈmyø̯st̪ø/
tavutus: myös‧tö

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	myöstö	myöstöt
genetiivi	myöstön	myöstöjen
partitiivi	myöstöä	myöstöjä
akkusatiivi	myöstö; myöstön	myöstöt
sisäpaikallissijat
inessiivi	myöstössä	myöstöissä
elatiivi	myöstöstä	myöstöistä
illatiivi	myöstöön	myöstöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	myöstöllä	myöstöillä
ablatiivi	myöstöltä	myöstöiltä
allatiivi	myöstölle	myöstöille
muut sijamuodot
essiivi	myöstönä	myöstöinä
translatiivi	myöstöksi	myöstöiksi
abessiivi	myöstöttä	myöstöittä
instruktiivi	–	myöstöin
komitatiivi	–	myöstöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	myöstö-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi myöstää + johdin -ö

Käännökset

1. myöstäminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

myöstö Kielitoimiston sanakirjassa