murakka

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

murakka

  1. (murteellinen) murea; kuohkea; pehmeä (kuten hajoavaksi keitetyt perunat), haperoinen, hauras
    Ei näyttänyt vaikealta tuon pehmoisen, murakan maan penkominen. (Juhani Aho, Minkä mitäkin Tyrolista / Polkupyörällä Reinin rantoja, 1921)
  2. (murteellinen, kuvaannollisesti) tuju, kipakka
    Sen verran on murakka keli, etten lähde torpasta mihinkään. Hipiä on sen verran arka. (Sauna-Timo Kaukonen, MTV3:lla)
    keitäpä murakat sumpit (ylilaudan keksimä meemi)

Etymologia[muokkaa]

  • ???