munkkirinkula

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

munkkirinkula (12)

  1. (arkikieltä) rinnakkaismuoto sanasta munkkirinkilä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmuŋkːiˌriŋkulɑ/
  • tavutus: munk‧ki‧rin‧ku‧la

Etymologia[muokkaa]