mietiskellä

Suomi

Verbi

mietiskellä (67) (taivutus[luo])

1. (frekventatiivinen) miettiä

Ääntäminen

• IPA: /ˈmie̯t̪isˌkelːæˣ/
• tavutus: mie‧tis‧kel‧lä

Etymologia

• verbi miettiä (heikko vokaalivartalo mieti- + pääte -skellä)

Käännökset

1. frekventatiivinen: miettiä

ruotsi: reflektera

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: mietiskeleminen, mietiskelijä, mietiskely

Aiheesta muualla

• mietiskellä Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 933 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa