magnetarer

Wikisanakirjasta

Norja (bokmål)[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

magnetarer

  1. (taivutusmuoto) monikon epämääräinen muoto sanasta magnetar

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

magnetarer

  1. (taivutusmuoto) monikon epämääräinen muoto sanasta magnetar