loiskuttaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

loiskuttaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. saada loiskumaan
    Tytöt juoksivat koko matkan ja loiskuttivat puolet maidosta polulle.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈloi̯skut̪ːɑːˣ/
  • tavutus: lois‧kut‧taa

Etymologia[muokkaa]

kausatiivijohdos sanasta loiskua (loisku- + -tta- + -a)[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.