liioittelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]liioittelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈliːoi̯t̪ˌt̪elu/
- tavutus: lii‧oit‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | liioittelu | liioittelut |
| genetiivi | liioittelun | liioittelujen liioitteluiden liioitteluitten |
| partitiivi | liioittelua | liioitteluita liioitteluja |
| akkusatiivi | liioittelu; liioittelun |
liioittelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liioittelussa | liioitteluissa |
| elatiivi | liioittelusta | liioitteluista |
| illatiivi | liioitteluun | liioitteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liioittelulla | liioitteluilla |
| ablatiivi | liioittelulta | liioitteluilta |
| allatiivi | liioittelulle | liioitteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liioitteluna | liioitteluina |
| translatiivi | liioitteluksi | liioitteluiksi |
| abessiivi | liioittelutta | liioitteluitta |
| instruktiivi | – | liioitteluin |
| komitatiivi | – | liioitteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | liioittelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi liioitella ((vahva) vokaalivartalo liioittele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. liioitteleminen
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- liioittelu Kielitoimiston sanakirjassa