leimaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

leimaa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta leima

Verbi[muokkaa]

leimaa

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä leimata
  2. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä leimata
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä leimata
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä leimata