laillinen suojelu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laillinen suojelu

  1. (historia) Suomessa ja Ruotsissa sääty-yhteiskunnan aikana, ja vielä 1800-luvulla voimassa ollut lainsäädännöllinen määritelmä, jossa jokaisen kansalaisen, jolla ei ollut omaa maata tai omaa erillistä elinkeinoa, tuli pestautua tällaisen henkilön palvelukseen